Viimeistä viedään.

Ihanilta ystäviltä.

Penthip House.

 Istun ulkona, "omalla paikallani" ja juon Coca Colaa. Tässä olen istuskellut ja miettinyt maailman menoa edelliset kolme kuukautta. Tänään on viimeinen päivä kun istun tässä. Se, tulenko joskus vielä istumaan tässä, tämän saman pöydän ääressä,  jää  arvoitukseksi. No, tuskin ainakaan samalla tavalla kun nyt. 

Olen yrittänyt miettiä miltä nyt tuntuu, kun kotiin lähtöön on alle vuorokausi. Ainut lopputulos nihin oon toistaiseksi päässy, on sekavuus. On ihana päästä kotiin perheen ja rakkaiden ystävien luokse. Odottaahan siellä jotain uuttakin. Silti, en voi kieltää surua, joka valtaa olon vähän väliä. Tällä reissulla oon saanu niin paljon! Kourallinen uusia ystäviä, joita en varmasti tule unohtamaan ikinä. Uusia kokemuksia, jotka ovat avanneet silmäni  näkemään asioita ihan uudella tavalla. Täällä olen myös oppinut itsestäni niin valtavasti uutta, että jo se riittää hämmentämään tän pienen pääkopan. Kun nyt mietin, olen myös ymmärtänyt mikä minulle on tärkeää ja mitä haluan elämälläni tehdä. Enkä nyt tarkoita, että oon tajunnu haluavani tehdä terkkarin hommia koko loppuelämäni, vaan kyse on jostain suuremmasta. Nyt tiedän millaisen elämän haluan elää. 

Annika halusihan välttist kävellä vesisateella lounaalta kotiin.

Suomessa on tapahtunut paljon juttuja, joista oon tämän vaihdon takia jäänyt paitsi. Silti olen valtavan onnellinen, että sain mahdollisuuden ja ennen kaikkea uskalsin lähteä! Vaihtoon lähteminen ja siellä oleminen vaatii ihmiseltä valtavasti, mutta se antaa kaiken moninkertaisena takaisin. Enkä usko, että voin vielä edes sanoa, mitä kaikkea tämä on antanut ja mitä kaikkea olen oppinut tai kuinka paljon oon kasvanut. Luulen, että huomaan sen kaiken pikkuhiljaa palattuani omaan arkeeni.  

Rinkka on nyt kuitenkin pakattu valmiiksi ja seuraavana vuorossa illan viettoa ihanien  thaiystävieni kanssa. Kaksi herraa, jotka ovat myös antaneet miulle enemmän kun he voivat ikinä kuvitella.

Pojat jakelee tavaroita, joita heille annettiin. Itsehän ei tarvita niitä enää...

Viimeinen ilta. Toistaiseksi.

Katsotaan, jos saisin aikaiseksi vielä  koota ajatuksia tänne kotiuduttuani. Yritän parhaani. Nyt nautin vielä tästä ihanasta lämmöstä ja vielä ihanammista ihmisistä. Suomessa on kuulema kylmä...

-Eini